*

Josefiina Kauppila Koti, vapaus & isänmaa

Työmarkkinajärjestelmä

Jälleen yleislakon uhka

Vain muutaman kuukauden kesti normaalia työmarkkinakäytäntöä. Työnantajien EK sen äsken lopetti irtisanomalla 22 keskusjärjestösopimusta, ilman mitään niihin kohdistuvaa erimielisyyttä. Se on vuosikymmeniä jatkuneen vakiintuneen ja sivistyneen työmarkkinakäytännön röyhkeä loukkaus.

 

Keskusjärjestösopimukset ovat aina olleet rinnakkain voimassa, riippumatta siitä onko muista työehdoista tehty keskitettyjä tai liittokohtaisia sopimuksia. Ne ovat myös työmarkkinakulttuurin ja osapuolten keskinäisen luottamuksen aito mittari. Mittari EK:n osalta on nyt nollassa.

Mitä jos kaikki työntekijät saisivat valita?

Suomen Yrittäjät on ajanut mallia, jossa kaikki yrityksen työntekijät pääsivät neuvottelupöytiin. Nyt työtuomioistuimen tuore päätös antaa pontta tälle vaatimukselle, sillä päätöksen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva työntekijä voi tulla valituksi luottamushenkilöksi.

Perustuslaillinen kannustinloukku

Suomen perustuslaki keskittyy valtion velvollisuuksien kuvaamiseen yksilönvapauksien takaamisen sijasta, jonka seurauksena perustuslakia käytetään toistuvasti keppihevosena alueilla, joita sen ei pitäisi juurikaan koskettaa. Toisaalta perustuslaki ei suojaa yksilönvapauksia riittävän yksiselitteisesti.

Työmarkkinamuutosten ongelma on aikajärjestys

Kenellekään ei ole voinut jäädä epäselväksi, että Suomen talouskasvu laahaa, työmarkkinat ovat jumissa ja rakennemuutoksia tarvitaan. Uudistusehdotusten pääongelma on kronologia, niitä toteutetaan väärässä järjestyksessä. Ensin pitää avata työmarkkinat, sitten korjata kannustimet.

Työmarkkinatangosta tuhon tielle

Työmarkkinakysymykset ovat olleet lakaistuna maton alle sen jälkeen kun ay-liike päätti pitää Suomen tuhoisasta työmarkkinamallista kiinni. Nykyinen työmarkkinajärjestelmä on saattanut toimia joskus, mutta vapaat ja globaalit pääomamarkkinat ovat puhaltaneet pelin poikki ja laittanut joukkueet uudestaan jakoon. Nuorena työntekijänä olen huolestunut työmarkkinoiden tilanteesta, enkä usko että täysin syyttä. Työmarkkinauudistus palvelisi kaikkia paljon enemmän kuin kilpailukykysopimus, joka on tälläkin hetkellä vaakalaudalla.

 

 

Riman väpättäessä on analyysin aika

Vuoden 1874 lokakuussa Bernissä allekirjoitettiin kansainvälinen sopimus, josta oli neuvoteltu vain vajaan kuukauden ajan. Tällä sopimuksella 22 sopimusvaltiota muodosti postiunionin, joka helpotti kansainvälistä postinkulkua merkittävästi. Siihen saakka kaikilla valtiolla oli ollut vain kahdenvälisiä postisopimuksia, joiden nojalla voitiin lähettää kirjeitä suoraan kyseisiin maihin. Sopimus oli historiallinen ja merkitsi uutta tiedonvaihdon aikakautta.

Neuvotteluyhteiskunta on menneisyyttä

Suomessa on monet (lähinnä itse tilanteesta hyötyneet) hehkuttaneet suomalaista neuvotteluyhteiskuntaa. Todellisuudessa suomalainen neuvotteluyhteiskunta on todellisuudessa irvokas versio demokratiasta, jossa eduskunta ja sen enemmistöä edustava hallitus painostetaan tarvittaessa laittomien lakkojen voimalla muutaman etujärjestön sanelemien ratkaisujen kannalle.

Osaava työmarkkinajournalismi kuoli hallituksen laintauluihin

Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmää ja yhteiskuntasopimusta käsittelevässä uutisoinnissa ja sen objektiivisuudessa en vieläkään ymmärrä yhtä asiaa. Ensikin meillä on historiallisesti syntynyt neuvottelufoorumi ns. kolmikanta, jossa on vallinnut tietty neuvottelukulttuuri, jonka ”pelisääntöjä” hallitus on rikkonut. Hallitus asettaa uhkalait, jotka ehdollisesti perutaan, mikäli työmarkkinajärjestöt keskenään onnistuvat rakentamaan vaihtoehtoisen mallin, jolla saavutetaan Suomen kilpailukykyä parantavat yritysten kustannuksille asennetut tavoitteet.

Yhteiskuntasopimus — hallituksen uusi lottorivi

 

Talouspolitiikassa nykyinen hallitus laskelmoi "ihmeeseen" markkinoilla, jolloin voidaan hyvin kertoa myöhemmin linjauksen olevan oikea. Suomalaiset ovat lotto kansaa eli ei tässäkään mitään uutta. Meidän vientirakennetta tarkastelemalla vaan huomaa, että meidän lottorivillä on aika heikot mahdollisuudet menestyä. 

Hallitus viritti miinan

 

Hallitus on virittänyt paikallisen sopimusmiinan

 

Hallituksen päivän linjaukset paikallisesta sopimisesta selkeyttivät hallituksen aikeita; mutta eivät ratkaisevasti. Kuurupiilo jatkuu.

 

Hallituksen uhkaus puuttua työmarkkinaosapuolille kuuluvaan vapaaseen sopimusoikeuteen, ei linjauksilla ole poistunut. Eivät myöskään uhat vastatoimista.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä