*

Josefiina Kauppila Koti, vapaus & isänmaa

Hätiköinnillä suuri hintalappu

Iltalehti uutisoi tänään (18.4.2017) hallituksen tavoitteesta siirtyä uudenlaiseen korkeakoulujen opiskelijavalintaan. Samalla suomalaiset korkeakoulumarkkinat ovat suljettuja kilpailulta ja aivovuotoa ulkomaille pelätään. Myös syrjäytymisen hintalappua kauhistellaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) esityksessä on menty kuuluisasti sananlaskun mukaan ”pers edellä puuhun”. OKM on esittänyt, että jatkossa korkeakoulujen opiskelijavalinta suoritettaisiin ylioppilaskokeiden arvosanojen perusteella ja ylioppilaskokeita ei saisi uusia kuin rajatun verran. Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajana toimiva Pietu Heiskanen kritisoi esitystä.

Esityksessä ja ylipäätänsä uudistuksissa on monta ongelmakohtaa, jotka ovat unohtuneet:

 

1. 16-vuotias ei ole välttämättä rationaalinen olento valitsemaan ensimmäisenä vuotenaan juuri niitä kursseja, jotka palvelisivat hänen pääsyänsä myöhemmin tahtomaansa korkeakouluun. Tämä tarkoittaa väärin valittuja aloja, tehottomuutta ja pahimmillaan mielenterveysongelmia. Etenkin jatkuvasti supistetaan erilaisia mahdollisuuksia päästä korkeakouluun ja tätä kautta vaihtamaan alaa, esimerkiksi ensikertalaiskiintiöt.

 

 2. Koko uudistuksen ideana on ollut purkaa lukiolaisten paineita. OKM:n esityksen malli vaatisi lukiolaisista entistä suurempaa painetta, kuin nykyinen jossa väyliä korkeakouluun on mm. pääsykoe.

 

3. Kaikki eivät voi saada laudaturia. Arvosana-asteikko ei ole vakio, vaan tietty prosentti saa tietyn arvosanan. Tällöin välttämättäkin löytyisi aina suuri joukko, joiden lukion papereilla ei mennä korkeakouluun. Lukionhan piti olla korkeakouluun valmistava koulutus? 2-4 vuotta koulutusta ja ovet eivät edes avaudu korkeakouluun? Mitä heille tehdään? Kotiin ja toimeentulotuelle? Haetaan niin kauan satunnaisia aloja, kunnes jokin tärppää?

 

4. Ylioppilastutkinto ei mittaa pärjäämistä korkeakoulussa tai tietylle alalle soveltumista, vaan lukion oppimäärän sisäistämistä ja soveltamista.

 

5. Esitys ei palvele millään tavoin mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jos mahdollisuudet päästä korkeakouluun rajataan vain ylioppilaskokeisiin, unohtuvat alanvaihtajat, ammattikoululaiset ja tietyille aloille sopivat vääriä kurssi- tai ylioppilaskirjoitusvalintoja tehneet henkilöt. Tämä korostuu etenkin, kun Suomessa korkeakoulututkinnon saa antaa ainoastaan julkisen sektorin toimija.

 

Epäilen erittäin vahvasti OKM:n esitystä edellä mainituista syistä. Jos esitys tulisi tämänkaltaisena voimaan, voidaan olettaa suurta hintalappua ensimmäisen vuoden jälkeen alaan kyllästyneille, koulustressistä mielenterveyspoliklinikalla käyville ja heille, joille ovet eivät koskaan avautuneetkaan. Jos korkeakoulujen opiskelijavalinta muuttuisi ylipäätänsä tällaiseksi, jouduttaisiin myös koko lukio pistämään remonttiin.

Toivon ettei Sanni Grahn-Laasonen uskalla mennä OKM:n mukana puuhun, vaan jatkossakin jokaisella nuorella olisi vaihtoehtoja löytää haluamalleen opintielle. Jotkut löytävät sinne 18-vuotiaana, mutta eivät läheskään jokainen. Nyt jo mielenterveysongelmat ovat riesana opiskelijaelämässä ja kuormittuneina YTHS:n palveluissa, joten ei kannata hätiköidä.

 

Iltasanomat: http://m.iltalehti.fi/politiikka/201704182200104190_pi.shtml

 

Josefiina Kauppila

janina.josefiina@windowslive.com

Turun Kokoomuksen Nuoret ry:n hallituksen jäsen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat