*

Josefiina Kauppila Koti, vapaus & isänmaa

EU:n näytönpaikka: Balkan

Euroopan Unioni on osoittanut huolensa Länsi-Balkania kohtaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk (9.3.2017) on ottanut huomioonsa Balkanilla kovenevat geopoliittiset jännitteet, jotka ovat olleet ilmassa Jugoslavian hajoamissotien jälkeen vaihtelevalla voimakkuudella. The Economist -lehdessä (9.3.2017) jopa kirjoitetaan uudesta mahdollisesta sodasta. Lehden mukaan Serbia on korostunut provokaatioiden esittäjä alueella ja Länsi-Balkanin alueella poliittiset kiistat ovat kiristyneet. Balkan on lähentynyt Euroopan Unionia poliittisesti 2010-luvulla, kun Serbia ja Albania hyväksyttiin jäsenehdokkaiksi.

 

Aikoinaan Suomen harkitessaan EU-jäsenyyttänsä, kansalaisten keskuudessa vierastettiin EU:n yhteistä puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä. Vuonna 2017 EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyö nähdään Suomen kannalta ehkä jopa merkittävimmäksi kysymykseksi. Suomella on suuri kysyntä sille, jota pyrittiin vuonna 1994 välttämään. Balkanin tilanteen mahdollisesti kärjistyessä myös koko Euroopan Unionilla on entistä suurempi kysyntä yhteiselle, eheälle turvallisuusyhteistyölle.

 

Brexitin jälkeen EU on kokenut hajaantumista ja EU:n kykyihin ei välttämättä luoteta. EU:n asema talousliitosta on selvästi muuttunut pakolaiskriisin ja kiristyneiden suurvaltasuhteiden myötä lähemmäksi turvallisuusliittoa. Kuten sanottua, Suomen kannalta turvallisuutta ja länsimaisia arvoja korostava yhteisö on tärkeä, etenkin kun Suomi ei kuulu puolustusliitto Natoon.

 

Eurooppalaisella yhteistyöllä on pyritty hajoamissotien jälkeen puuttumaan ennaltaehkäisevästi Balkanilla oleviin jännitteisiin, kuten historiasotiin ja eri ryhmien välillä käytäviin symbolisiin sotiin. Balkanilla on suoritettu myös kansainvälisen kriisinhallintaoperaatioita, sillä voimatasapaino on ollut heilahteleva Kosovon itsenäisyyspyrkimysten myötä. Kosovo julistautui Serbiasta itsenäiseksi 2008, eikä Serbia ole tänä päivänä tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Alueella on myös konfliktiin soveltuvaa kalustoa, pääpaino jalkaväessä. Mahdollisen laajan konfliktin torjuminen on EU:lle tärkeää siksi, että mahdollinen laaja konflikti lisäisi pakolaisuutta, kansainvälistä suojaa hakevien määrää ja levottomuutta Euroopassa. Konflikti myös altistaa Venäjän toimiin kyseisellä alueella, myös veikkaan että joillakin hajoamissodista jäänyt kalusto pelaa hyvin myös modernimman venäläisen kaluston kanssa hyvin yhteen. Suuret jännitteet Euroopassa ja maailmalla kasvattaisivat konfliktin kansainvälistä ulottuvuutta. Konflikti voisi helposti kääntyä EU:n ja Venäjän vastakkainasetteluksi.

EU:n pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä, siinä missä YK huolehtii varsinaisesta kansainvälisestä kriisinhallinnasta. EU:n täytyy kehittää mekanismeja, joilla ehkäistään jännitteiden kärjistymistä sotilaallisiksi. Konfliktin riskialueet tulee tehdä riippumattomiksi tahoista, jotka hyötyisivät jännitteiden kärjistymisestä. Vastakkaisasettelua pitää karsia ja pitää pyrkiä puuttumaan eri ryhmien välillä oleviin ristiriitoihin. Kenenkään revanssille ei saa antaa mahdollisuutta.

 

Paavo Lipponen kirjoitti Helsingin Sanomissa (19.3.2017) mielestäni hyvin Suomen tarpeellisesta suhteesta EU:iin. Kansainvälisessä kriisinhallinnassa kunnostautuneen Suomen tulee valita sama tie myös turvallisuusyhteistyön EU:ssa. Balkan on lähempänä Helsinkiä kuin Suez ja myös vuonna 2017 välimatkat ovat lyhyempiä kuin vuonna 1956.

 

Jos tilanne ei kärjisty, voidaan spekuloida pelkästään lillukanvarsista. Jos tilanne on taas kärjistyäkseen, kuten The Economist -lehti ja Tusk pelkäävät, Balkan on EU:n näytönpaikka.

 

Taustatietoa Balkanin tilanteesta:

http://www.economist.com/news/europe/21718549-tensions-countrys-albanian-politicians-could-deteriorate-conflict-macedonian

http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/03/09-tusk-remarks-european-council/

Paavo Lipposen kirjoitus:

http://www.hs.fi/paivanlehti/19032017/art-2000005132775.html

 

Josefiina Kauppila

Opiskelija, Turun Kokoomuksen Nuoret ry:n hallituksen jäsen, Kokoomuksen Nuorten Liiton ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"...Serbia on korostunut provokaatioiden esittäjä alueella..."

Mitä tää on niinku' Suomeksi?

Henry

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila

Serbia on esittänyt eniten provokaatioita Balkanilla.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

OK, ymmärrän kyllä, että meidän pitää ennaltaehkäistä konflikteja kaikin tavoin, mutta miksi Ei YK ja mukana vaikka EU (jos Yk näin tahtoo).
Tarkoitan sitä, että kun EU sekoili aiemmin alueella, joka ei ollut osa EUta, (Ukraina), niin jälki oli mikä oli. Tosin EU ei ollut mitenkään Ukrainan konfliktin ainut osapuoli, mutta ymmärtänet mitä tarkoitan.

Henry

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila

No en kyllä yhtään ymmärrä mitä tarkoitat.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Henry, eikö olisi oikeampi todeta, että Venäjä sekoili alueella (Ukraina), joka ei ollut EU:ta. Eihän EU ole sekoillut Ukrainassa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Josefiinalle tiedoksi, että nyt törmäsit Henryyn, mieheen joka on Putinin uskollisimpia ystäviä Suomessa, dosentista seuraava hierarkiassa. Millään järkevällä argumentoinnilla et tule pärjäämään tälle vanhalle ketulle:)

Tosiasioitahan on että EU hyökkäsi Ukrainaan ja Krimille ja Dombasiin ja aikaisemmin Suomi raukkamaisesti hyökkäsi Neuvosto-Venäjälle 1939 jne.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Höpö, höpö - en ole porvari-Putskun kaveri.
Kaikki suurvallat ovat samaa paskaa, ja kaikissa niissä kansa koostuu kuitenkin maanläheisistä ihmisistä: Venäjä, USA, Isobritannia, Ranska, Saksa jne.

Maltillisin on ehkä, kumma kyllä; Kiina, mutta sekin odottaa vain aikaansa.

En usko EUn pystyvän rakentamaan rauhaa; kiristää ja uhkailee jäseniään jne.

Henry

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Henry, ei se ole kiristämistä, jos vaaditaan, että kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja sääntöjä. Jos EU kiristää, siitä voi erota.

Muuten olen samaa mieltä siinä, että ei kansat riitele, vain vallanhimoiset johtajat.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #9

Voiko - Esim. Britanniaa uhataan rangastuksilla.
Kreikkaa uhkailtiin kesällä 2015 eittäin pahasti: "Hyväksytte tai ette, me murskaamme teidät!" (Schäuble) jne.

Henry

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #11

Erikoinen uhkaus, mikä on lähdeviittaus?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #12

Jean-Claude Juncker: Kukaan ei enää uskalla erota EU:sta, kun he näkevät miten Britanniaa rangaistaan

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20170320220008853...
____________________

Tuota Kreikan myllytystä 2015 en jaksa kaivaa.

Henry

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #13

Henry, tuo oli Iltalehden versio. Tekstistä ilmeni että Juncker sanoi "vaan", että Britannian tapaus saa kaikki muut ymmärtämään, ettei EU:sta lähteminen kannata.

Jos EU:n jäsenyys on taloudellisesti raskasta Britannialle, ihmettelen miten Kreikka voi pysyä EU:ssa?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Henry, näytä nyt tälle kokoomuksen tytönhupakolle taivaanmerkit!
Tällaiset tervejärkiset ja selväsanaiset nuoret ovat hankalia Venäjän kannalta. Tyttö on jo nyt liian paljon perillä asioista vaikka on kokoomuslainen ja vasta parikymppinen.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Onko EU:sta muuhunkin kuin huolissaan olijaksi? Nopean toiminnan (taistelu)joukot on valmiudessa, mutta onko niitä tarkoitus käyttää muuhunkin kuin tyytymättömien eu-kansalaisten kapinan sammutteluun?

Kosovo on vielä itsenäinen, mutta ennustan ettei pysyvästi. Ihan hyvää hyvyyttään Venäjä ei varusta Serbiaa, kun se lahjoittaa maalle kuusi MiG-29 -hävittäjää ja 30 T-72 -panssarivaunua. Maat ovat jo pitäneet yhteisiä sotaharjoituksia. En ihmettelisi, jos lentäjät kuuluisivat samaan "pakettiin" noiden hävittäjien mukana.

Onko väärin ajateltu, jos uskoo Venäjän valmistelevan sotaa. Kriisin hallinnan nimissä Venäjä joutuu tietenkin puuttumaan tilanteeseen ja Kosovasta tehdään syypää konfliktin alkamiseen. Serbian on luonnollisesti pakko vastata provokaatioon.

Lisätietoa tuolta http://yle.fi/uutiset/3-9406929

Totta tai ei, sodan ehkäisemisen aika olisi nyt, kun se vielä on mahdollista.

Toimituksen poiminnat