*

Josefiina Kauppila Koti, vapaus & isänmaa

Politiikan matematiikka: Sote-uudistuksen poliittinen tahto yhtälöissä

Olen parin vuoden ajan koonnut mallia "toimivasta" sote-järjestelmästä. Vaikkakin olemassaolevasta järjestelmästä on mahdollista luoda erilaisia malleja, olen huomannut että jos järjestelmää ei ole olemassa, on hankala löytää yhtälön muuttujille arvoja. Näitä arvoja määrittelee budjetointi, puoluepolitiikka ja ennen kaikkea poliittinen tahtotila. Myös muuttujen suhtautuminen toisiinsa on kyseenalaistettavissa.

Kyseinen malli on lähinnä ajatusleikkiä, politiikan matematiikan ihmettelyä. Tietenkin siitä saa irti oivallisia ajatuksia, mutta toimivuutta on hankala sote-uudistuksessa taata. Olen valinnut muuttujiksi vain olennaisimpia muuttujia, sillä edes valtiolla ei taida olla tilastointia kaikista nyansseista.

Kun pureutudaan itse mallintamisen matemaattiseen osuuteen, on luotava yhtälö jossa pyritään tuottamaan mahdollisista parametreistä jonkinlainen "out-put", jossa määritellään vastauksia erilaisille ongelmille. Sote-uudistuksessa huomioitavaa on ensinnäkin haluttujen julkisten palveluiden määrä, rahoitus, ikärakenne, väestöntiheys ja asukasluku. Palaamme näihin myöhemmin. 
Kun malli luodaan, tärkeintä on löytää sille alusta. Miten määrittelemme tulevan rakenteen? Pitkään pohdittiin erilaisia ratkaisuja, mutta valtiovalta päätyi maakuntamalliin. Luodaan siis erilaiset mallit maakuntien mukaan. 

Muuttuja 1: Haluttujen julkisten palveluiden määrä

Kyseessä on muuttuja, jota määrittelee pitkälti poliittinen tahtotila. Missä määrin palveluita on saatavilla, paljonko? Kyseinen muuttuja tulee myös suhteuttaa muihin parametreihin, kuten myös muutkin parametrit tulevassa yhtälössä.

Muuttuja 2: Rahoitus

Rahoitus määrittelee todella paljon haluttujen julkisten palveluiden määrää, mutta myös samalla nousee kysymys laadusta. Pienemmällä rahoituksella voidaan tuottaa paljon heikkoja palveluita, vähän laadukkaita palveluita. Suuremmalla rahoituksella voidaan tuottaa epäoptimaalisia palveluita vähän ja laadukkaita palveluita enemmän. Tässä siis joudutaan tekemään useampi vaihtoehto, joita säätelee myös poliittinen tahtotila. 

Edellä mainitut parametrit nähdään ehkä tärkeimpänä tämän hetkisessä poliittisessa tahtotilassa.

Muuttuja 3: Ikärakenne

On huomioitava minkälaisia palveluita alueelle tarvitaan. Nuoret aikuiset ja perheet tarvitsevat erilaisia palveluita kuin ikääntyvä väestö. On pystyttävä pitämään balanssissa erilaisiin palveluihin panostaminen. Ikääntyvä väestö tarvitsee myös enemmän palveluita, joka voi vaikuttaa muuttujiin 1 tai 2 tai molempiin, riippuen poliittisesta tahtotilasta.

Muuttuja 4: Väestötiheys

On täysin selvää, että alueet Suomessa eivät ole keskenään tasa-arvossa. Lappi on selvästi erilainen kuin Uusimaa. Alueita voidaan kategorisoida eri tavoin, riippuen poliittisesta tahtotilasta. Itse olen suosinut 1-3 kategorisointia, missä huomattavat väestökeskittymien maakunnat (esim. Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa jne.) menevät kategoriaan 1, maakunnat neutraalilla väestöllä kategoriaan 2 (Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Savo jne.) ja pienen väestötiheyden kunnat kategoriaan 3 (Lappi, Kainuu, Etelä-Savo jne.). Näin voidaan huomioida palveluiden saatavuutta. Tietenkin voidaan luoda malleja, joissa selvästi pyritään keskittymään palveluiden saatavuuteen, mutta siinä puolestaa väestötiheyskysymys on yhtälössä enemmän painotettu kuin esim. rahoitus.

Muuttuja 5: Asukasluku

Enemmän palveluita tarvitsevia, enemmän palveluja. Tämä kun suhteutetaan muuttujaan 3, saadaan optimaalinen tarve palveluiden määrälle, joka taas voitaisiin suhteuttaa muuttujaan 4.

Mikä on tärkein?

Kaikki julkisten palveluiden muuttujat voivat siis pelata keskenään yhtälössä niissä määrin, mitä näkökulmaa halutaan painottaa, joka sekin yllätyksellisesti riippuu poliittisesta tahtotilasta. Kyseisiä muuttujia voidaan sijoittaa yhtälön kummalle puolelle tahansa, jotta saadaan pyydetty "out-put". Kyseenalaisinta onkin se, ettei voida vielä tietää poliittista tahtotilaa.

Mallintaminen kartalle: Maakunnat

Palataan vaihteeksi takaisin maakuntiin. Kun ollaan saatu maakunnittain sopivia "out-putteja" tiettyihin tarkoituksiin, voidaan luoda yksinkertainen malli maakunnan asutuskeskuksista. Mihin kannattaa ne palvelut sijoittaa? Maakunta jaetaan (poliittisen tahtotilan mukaan) x kertaa y (esim. 1km x 1km) kokoisiin alueisiin, joihin sijoitetaan tietty arvo. Tässä tapauksessa optimaalisin arvo olisi tietenkin väestömäärä kyseisellä alueella. Tämän mukaan voidaan saatujen "out-puttien" avulla sijoittaa palveluita kartalle. 

Puoluepolitiikka?

Kun tarkastelin vielä edellisen hallituskauden aikana tehtyä sote-suunnitelmaa (joka oli tehty yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa, ei vain hallitus), huomasin poliittisen tahtotilan olevan avain kysymykseen mihin malli kehittyy. Suunnitelma esiteltiin Kuntalehdessä joulukuussa 2013. Esimerkiksi Pohjanmaalla oli huomattavasti heikommat palvelut, verrattuna Pohjois-Savoon, vaikka lähtötilanteissa näki että Pohjanmaalla oli tarve erilaisten muuttujien mukaan suurempaan määrään, pienemmillä matkoilla palveluihin. Voiko kyse olla puoluepolitiikasta? Ehkä, ehkä ei. 

Valinnanvapaus, uhka vai mahdollisuus?

Kun halutaan vielä enemmän sekoittaa mallia, voidaan sijoittaa yksityisen palvelut kartalle ja yhtälöihin. Kun tuli päätös valinnanvapaudesta, totesin jo valmiiksi että malli vaatisi liian monta tuntia, joten päätin jättää tämän enää ajatuksen tasolle. Kuitenkin makustellaan vielä ajatuksen tasolla mitä muuttujia yksityiset palveluntarjoajat toisivat tähän malliin ainakin:

  • Markkinoiden seuraaminen, kysyntä ja tarjonta
  • Liiketilojen saatavuus ja hinnat
  • Erilaisten konsernien pyrkimykset laajentua
  • Kuluttajan halu käyttää joko a) yksityisiä tai b) julkisia palveluita
  • Missä määrin yksityiset palvelun tuottajat rikkoisivat rajausta maakuntiin mahdollisessa mallissa
  • Minkälaisia palveluiden yksityiset palvelun tuottajat haluavat tuottaa: miten ne vastaavat alueiden ikärakenteeseen
  • Ehkä tärkeimpänä: voisiko julkisten palveluiden mallintamista suhteuttaa yksityisten palveluiden tarjoajien osaamiseen markkinoilla? Uskon tämän olevan mahdollisuus. 

Soten kansainvälisyys?

Lopuksi vielä hauska ajatus muuttujan 4 tuomasta mahdollisuudesta: Lappi. Kun valinnanvapaudessa tilitetään tietty summa yksityiselle palvelulle, voisiko sote-uudistuksessa Suomi (ja erityisesti Lappi) tehdä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Jos on lyhyempi matka Tromssaan kuin Rovaniemelle, voisiko tätä valinnanvapauden mallia soveltaa myös rajojen ulkopuolelle? Siinäpä vasta ajatus!

 

Josefiina Kauppila

janina.josefiina@windowslive.com

Opiskelija, Turun Kokoomuksen Nuoret ry:n hallituksen jäsen 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat