*

Josefiina Kauppila Koti, vapaus & isänmaa

Työmarkkinatangosta tuhon tielle

Työmarkkinakysymykset ovat olleet lakaistuna maton alle sen jälkeen kun ay-liike päätti pitää Suomen tuhoisasta työmarkkinamallista kiinni. Nykyinen työmarkkinajärjestelmä on saattanut toimia joskus, mutta vapaat ja globaalit pääomamarkkinat ovat puhaltaneet pelin poikki ja laittanut joukkueet uudestaan jakoon. Nuorena työntekijänä olen huolestunut työmarkkinoiden tilanteesta, enkä usko että täysin syyttä. Työmarkkinauudistus palvelisi kaikkia paljon enemmän kuin kilpailukykysopimus, joka on tälläkin hetkellä vaakalaudalla.

 

 

Joustoturvamalli on todettu Tanskassa toimivaksi malliksi, jossa panostetaan työtekijöiden liikkuvuuteen työmarkkinoilla. World Economic Forumin (WEF) mukaan Tanskassa on tehokkaimmat työmarkkinat. Joustoturvamallia ajoi eteenpäin Tanskan paikallinen vastine SAK:sta.

Työuraputket eivät ole olleet muodissa pitkiin aikoihin, joten niiden perään on tuloksetonta haikalla globalistuneilla työmarkkinoilla. Sen sijaan on tärkeää panostaa työntekijöiden kivuttomaan liikkumiseen työpaikasta toiseen. Tanskassa käytännössä luovuttiin irtisanomissuojasta ja samalla huomattiin matalankynnyksen irtisanomisien tuovan mukanaan matalankynnyksen palkkaamiset.

Korkea irtisanomissuoja on tuonut myös riesaksi koituneet koeajat, joita varsinkin vasemmisto moittii. Koeaikoihin on turvauduttu nimenomaan siksi, ettei voida antaa kenkää jos työntekijä osottautuukin huonoksi ja tarvittaisiin parempi. On yksinkertaisesti päätöntä edes miettiä miksi huonoa työntekijää tulee pitää töissä.

Suomessa työnantaja menettää irtisanomistilanteessa 10 viikon palkan, kun taas Tanskassa ei mitään (WEF).

Matalankynnyksen irtisanomissuojan lisäksi joustoturvamalliin kuuluu aktiivinen työmarkkinoiden kartoittaminen. Tanskassa käytetään Suomea huomattavasti enemmän resursseja työmarkkinoiden ja työntekijöiden kohtaamiseen. Pitkäaikaistyöttömät pyritään aktivoimaan lyhyen ajan sisällä ja täten ehkäistä syrjäytymistä. Kun saadaan arvokkaita työntekijöitä pois kannustinloukuista, voidaan käyttää resursseja entistä enemmän työmarkkinoiden positiiviseen hoitamiseen, sillä syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle enemmän.

Kannustinloukuista eroon pääseminen voi pitkälti vaatia joustoturvamallin kaltaista järjestelmää, muuten helpoksi keinoksi jää sosiaaliturvan huomattava heikentäminen. Palkkojen ja sosiaaliturvan välille pitäisi tällöin luoda huomattava kuilu. Sosiaaliturvan radikaali pienentäminen lyhyessä ajassa voi aiheuttaa syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien velkaantumista, joka taas puhuu työttömyyden puolesta. Velkaantuneella on huomattavasti matalampi motivaatio työllistyä, sillä tuloista suuri osa menee velkojen hoitamiseen.

Myös yksi keino olisi siirtyä järjestelmään, jossa sosiaaliturvaa ja palkkaa voi yhdistää yhdeksi tuloeräksi. Kuitenkaan työmarkkinat eivät sen enempää anna, jos se ei ole työnantajalle kannattavaa. Ideaalissa tilanteessa sosiaaliturva ja palkka eivät olisi keskenään ristiriidassa ja työmarkkinat nostaisivat ihmisiä entistä enemmän pois sosiaaliturvan piiristä.

 

 

Suomalainen työntekijä on globaaleilla markkinoilla kallis ja tuo työnantajalle paljon kustannuksia. Globaaleja markkinoita ei voida kieltää muuten kuin ”rajat kiinni” -retoriikalla, johon en liberaalina usko.

Kun aloitin kesätyöni julkisella sektorilla, huomasin että minulla on kuukaudessa 2 lomapäivää siitäkin huolimatta että työsuhteeni kesti vain 2 kuukautta. Olin hämmentynyt, miten on mahdollista että minulle maksetaan palkkaa vaikka en tuottaisi mitään. Vielä enemmän hämmennystä aiheuttaa se, että palkkani meni veronmaksajien rahoista, eli julkisista varoista. Vieläkö ihmetellään miksi Suomi on velkaantunut? Ymmärrän hyvin pitkissä työnsuhteissa lomien olevan välttämättömiä työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta miksi nämä samat säännöt koskevat myös yksittäistä lyhyen työsuhteen kesätyöntekijää? Koin lomani suorastaan absurdiksi ja ihmettelin tätä viimeisenäkin päivänä esimiehelleni.

Tuottavuuden ja palkkojen kohtaaminen on välttämätöntä. On hankala käyttää resursseja, joita ei ole. Tämä on asia josta vasemmisto puhuu paljon ilmastonmuutoksen yhteydessä, mutta eivät osaa sitä suhteuttaa työelämään. Pieni tuottavuus tuo mukanaan myös matalapalkkatyöt. Matalapalkkatöiden säilyminen on tärkeää mm. kouluttautumattomien kannalta. On erittäin tärkeää mahdollistaa kouluttautumattomille nuorille (ja miksei vanhemmillekin ihmisille) pääsy työelämää. Ilman koulutusta on hankala kilpailla työmarkkinoilla, jos ei myöskään ole työkokemusta. Matalapalkkatöiden avulla annetaan portti työelämää myös heille, joilla ei koulutusta tai työkokemusta.

On tärkeää pystyä puolustamaan työsuhteen merkitystä esimerkiksi syrjäytyneen elämässä. Jos on syrjäytynyt vailla koulutusta, työsuhde voi tuoda elämään paljon. Työpaikoilla tapaa muita ihmisiä, saa merkitystä tekemälleen, saa rohkeutta yrittää asioita uudelleen ja voi oppia kohtaamaan epäonnistumisia paremmin.

 

 

Ay-liike pitää tehtävänään turvallisten työmarkkinoiden puolustamista. Siitäkin huolimatta nykyiset työmarkkinat luovat monille nuorille ja yrittäjille vain epätoivoisen näyn tulevaisuudesta.

Olen pitkään kummaksunut ay-liikkeen ja vasemmiston argumentointia, jonka mukaan vapaat työmarkkinat perustuu poliittiseen salaliittoon työantajien pahuutta korostaen. Työnantajat ja yritykset ovat jatkuvasti taho, jotka haluavat vain yksilölle pahaa. Ymmärrän entisenä vasemmistonuorena mistä tämä ajatustapa kumpuaa, mutta en näe sitä enää mitenkään realistisena. Nopeasti muuttuneet olosuhteet ja maailma tuovat monelle uusia haasteita, joille on helppo yrittää löytää jokin syyllinen. Minut ajoi nykyiselleen usko jatkuvaan kehitykseen, sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään. Poliittinen vastahakoisuus on oiva keino pyrkiä pitämään valtaa yllä, mutta se ei välttämättä palvele ihmisiä ja kehittyneitä olosuhteita.

Ay-liike ei nuoren elämässä saa samanlaista asemaa kuin muutama vuosikymmen sitten. Nuorten työelämästä on tullut pirstaloitunutta, monen kaavan summaa. Nuorten käyttäytyminen työmarkkinoilla harvoin seuraa ay-liikkeen mukailemaa mallia. Keikkatyöt ja nollatuntisopimukset ovat suosittuja opiskeluiden oheen tai vaikka samalla kun etsitään toista työtä. Väitteen voi yrittää kumota puuttuvana todellisuudentajuna, mutta puolesta puhuu esimerkiksi työelämän Tinder, eli Treamer, joka tarjoaa lyhyellä ajalla helppoja keikkatöitä. Muuta ei vaadita, kuin profiili ja työtehtävien selaaminen.

Olen myös pitkään kummaksunut nk. pakkoyrittäjyyttä nykyisen työmarkkinalainsäädännön vuoksi. Jos työnantajalla ei ole varaa varsinaisesti ottaa töihin työntekijää, työntekijä voi suorittaa työn alihankintana. Tällöin työnantajakulut jäävät pieniksi, mutta työntekijästä tulee yrittäjä, joka ei ole oikeutettu sosiaaliturvaan. Varsinainen karhunpalvelus ay-liikkeeltä, joka puhuu turvallisten työmarkkinoiden puolesta.

 

 

Työmarkkinoilla parhaat työntekijät taistelevat työnantajista, kun työnantajien tulisi taistella parhaista työntekijöistä. Minun on helppo olettaa, että näkemykseni syrjäytetään täysin turvautumalla edellisten vuosikymmenten pölynkatkuisiin lausahduksiin saavutetuista eduista.

Haluan ja vaadin siitäkin huolimatta työmarkkinoita palvelemaan työnantajaa ja työntekijää, eikä lainsäädäntöä tai ay-änkyröitä. Katsokaa vain taaksenne, mutta minä katson eteenpäin.

 

 

Josefiina Kauppila

Kirjoittaja on 19-vuotias kokoomusnuori, opiskelija ja kuntavaaliehdokas. Työkokemusta on sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, niin lehdenjaosta kuin siististä toimistotyöstä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kannattaa muistaa, että kokoomus on myös suuri ay-puolue. Jos yhdistymisvapaus on kokoomuksessa puolueena "liipasimella", ei voida kuvitella korvaavaa kannatusta tulevan "nollatyöntekijöiltä". "Lepomäkiläinen" kokoomus on aina pieni, koska sillä ei ole tarvittavaa luontevaa kannatusta. Olet ilmeisesti mieltynyt ääriajatteluun niin vasemmistossa kuin oikeistossakin, mikä kielii analyysin puutteesta ja heikosta kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia pohjoismaisessa yhteiskunnassa?

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila

Pari kokoomusnuorta onkin jo lähipäivinä kirjoittanut analyysiä kokoomuksen linjasta puolueena ja osoittanut siinä tyytymättömyyttä mm. mainitsemiisi asioihin, joten pystyn helposti heitä kompata.
En mitenkään näe itseäni äärioikeistolaisena, enkä koskaan olekaan ollut äärivasemmistolainen, mistä tämä ajatuksesi siis tulee? En millään tavoin pidä mistään ääri-ilmiöistä, sillä en ole fasisti.
Joten voitko kenties itse hieman avata kommenttiasi? Ymmärtänette toki että tämä on blogikirjoitus, eikä väitöskirja.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kokoomus puolueena on aina (myöhemmin itsenäisyyden ensivuosien jälkeen) vaatinut "vapautta raameissa". Siinä reunaehdossa ovat syntyneet myös kokoomuslaiset ay-aktiivit. On siis pidetty tärkeänä sopimusoikeutta ja -vapautta. On arvostettu maltillisten tuloerojen yhteiskuntaa

Nykyisin kait kokoomusnuorten piirissä ihannoidaan suurten tuloerojen yhteisöjä, ilman rajoitteita? Se on sikäli sääli, etteivät suomalaiset riitä moneksi ilman yhtenäistä näkemystä. Jos sopimusyhteiskunnasta luovutaan, lähdetään "heimojen tielle", eikä sieltä löydy mitään hyvää.

Ja lopuksi lainaus maailmankuvasta:
"Yhteiskunnan kuuluu turvata minimi, mutta ei sellaista elämää, jossa viihtyy ja nauttii ja pystyy puhumaan kännykkään ja käymään elokuvissa." [1]

"Kavereiden kanssa pohdimme tällaista hypoteettista kysymystä: On kaksi veljestä, joista toinen on rutiköyhä ja toinen rikas kuin Kroisos. Minulle annetaan tuomarina miljoona, joka pitää jakaa perintönä oikeudenmukaisesti veljesten kesken. Miten se jaettaisiin jos mitään lainsäädäntöä ei huomioitaisi? Jos kaikki rahat annettaisiin köyhälle, se ei olisi rikkaalle oikein. Jos se jaettaisiin fifty-fifty, köyhä olisi katkera. Näin minä jakaisin rahat: antaisin rikkaalle 900 000 ja köyhälle 100 000. Suhteessa he saisivat testamentissa yhtä paljon. Eikö ole oikeudenmukaista?"
Toimittaja: "No onko sinusta?"
"Kyllä se on. Jos köyhä saisi valtavan omaisuuden, hänen motivaationsa ylläpitää tätä yhteiskuntaa lakkaisi kokonaan. Hän muuttaisi Monacoon eikä maksaisi penniäkään varallisuusverojakaan. Sadallatonnilla köyhä voisi ostaa perusjuttunsa, ja suhteessa entiseen omaisuuteen se merkkaisi hänelle yhtä paljon uusia mahdollisuuksia kuin rikkaalle."[1]

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila Vastaus kommenttiin #7

Aika mielenkiintoista että esität tämmöisiä väitteitä, kun olen juuri tekstissä vaatinut mahdollisuuksia ja oikeuksia haavoittuvassa asemassa oleville, eli mm. kouluttautumattomille, nuorille ja alinhankintayrittäjille.

Käyttäjän VesaMarttiTapaniSoikkeli kuva
Vesa Soikkeli

Arvoisa Josefina Kauppila, mikä on Tanskan työttömyysprosentti? Entä työvoimakustannukset vrt. Suomi?

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila

Tällä hetkellä Tanskan työttömyysaste on n. 6%, joka on huomattavasti alle EU:n keskiarvon. Suomessa työttömyysaste on n. 9%, joka on hieman ylitse EU:n keskiarvon.

Tanskassa julkinen talous käyttää eniten resursseja koko EU:ssa tällä hetkellä työmarkkinoiden yksilökeskeisiin tavoitteisiin, Tanska käyttää noin 40€/henkilö ja Suomi noin 32€/henkilö. Suomen työvoimakustannukset tosin ovat jatkuvassa nousussa, toisin kuin Tanskan. Mutta esimerkiksi "hyvinvoinnin mallimaassa" Romaniassa käytettään vain noin 5€/henkilö. Siksi penäänkin enemmän huomiota siihen, ovatko työvoimakustannukset nousemassa suhteessa työmarkkinoiden tehokkuuden huononemiseen.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Josefiina. Ilmeisesti olet niin liberaali että haluaisit viedä meidät Romanian tasolle. Tuskin se tulee onnistumaan, eläminen täällä on niin kallista.

Onko ajatuksesi että Suomestakin lähdettäisiin kerjäämään pitkin keski-eurooppaa.

Suomen todellin työttömysaste on yli 14%. Tästä kun poistaa kaikki tempputyöllistetyt ja muuten työkokeiluihin pakotetut työttömät, päästään ehkä tuonne mainitsemaasi 9%.

Henkilökohtaissti olen ollut todella pettynyt Kokoomuksen tekemään politiikkaan.

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila Vastaus kommenttiin #8

Jos hehkutan Tanskan mallia, miksi veisin Suomea Romanian suuntaan? Logiikkasi on päätön ja hännätön.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

-Kokemusta työelämästä on yksityiseltä että julkiselta puolelta-
Ja sillä "suurella" kokemuksella "tuleva politiikkobroileri" on tuomitsemassa nykytyöelämäjärjestelmän.
Nykynuoret ovat kasvaneet tähän työelämältään osin pirstaloituneessa yhteiskunnassa. Onkohan tosiaan niin, että perimäisiä syyllisiä ovat työmarkkinajärjestöt?
Muuten lainsäädäntöä ja sopimisjärjestelmää ei palvella, niitä noudatetaan. Ainakin n.s. sivistysvaltioissa.
Ehkä jossain vaiheessa k.o. nuori havannoi, että elämä "banaanivaltioissa", joissa työmarkkinajärjestöt ovat vieras käsite, ei ole "ruusuilla tanssimista". Minä vanha kääkkä en usko sopimusyhteiskunnan etujärjestöineen romuttamisen tuovan yhteiskuntaan mukanaan hyviä asioita. Mieluummin päin vastoin.
Muuten, kun blogisti oli sitä työkokemusta hankkimassa, tuliko mieleen mihin työnantajasi maksama palkkasi perustui? Olikohan se työantaja puolelta "hatusta vetämistä". Vai perustuiko se joihinkin sopimuksiin?
Jos ja kun se perustui joihinkin sopimuksiin tai niiden antamaan osviittaan, niin pitääkö blogisti sitä huonona asiana? Sovitte kuitenkin keskenänne asiasta.

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila

Et löytänyt sitten kirjotuksesta mitään todellista kritisoitavaan, joten keskityt haukkumaan minua broileriksi?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Tällaista se tahtoo olla näiden näkemysten kanssa. Omasta mielestäni kritisoin blogissa nimittelyä "ay-änkyrät" ammattiyhdistysliikkeen piirissä työskenteleviä ihmisiä kohtaan. Leimasit mielestäni kaikki ihmiset, jotka toimivat työmarkkinakentällä edunvalvontatehtävissä änkyröiksi. Ja sitähän he eivät ole. Ja sitä kautta koin, että pidät pahana asiana työmarkkinajärjestöjen etenkin ay-liikkeen toimintaa.
Entisenä jonkun asteisena pölynkatkuisena ay-aktiivina olen ehkä hiukan herkkäihoinen nykyiselle jenkeistä meille rantautuneelle loanheittomentaliteetille.
Anteeksi tuo "poliitiikkobroileri nimitys". Sitähän sanontaa käytetään nuorehkosta ainoastaan poliittisella sektorilla työskentelevästä. Ja sinähän olet vasta orastavalla uralla.

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila

En suinkaan viitannut kaikkiin ay-liikkeen tai ay-kentällä toimiviin, vaan nimenomaan ay-änkyröihin. ;)

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Kiitos Josefiina kivasta ja asiallisesta kirjoituksesta. Vahvistat uskoani paitsi nuoriin, myös tulevaisuuteen.Ajatukseni olivat samoja kuin sinulla jo 70-luvulla, eivätkä ne siitä ole miksikään muuttuneet. Toivottavasti asioihin saadaan joskus muutos, vaikka en sitä enää olekaan kokemassa. Päätin lopettaa nykyisen menon rahoittamisen ja vien pennoseni muualle. Tsemppiä sinulle äläkä kuuntele vanhojen jäärien höpinöitä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Se on täällä palstalla helpo tarttua henkilöön, poliittisesta broilerista lähtien, melko ala-arvoista haukkumista.

Tuskinpa kellään on 19-vuotiaana koko maailman työpaikat läpikäytynä.

Poliittinen suuntaus ja mielipiteet ovat Suomessa vapaita ja ajatuksia saa esittää, ja jokainen varmaan on samaa mieltä, että työttömyys on Suomessa tämän hetken suurimpia ongelmia. Kokoomuksella on omat ajatuksensa sen hoidosta ja vasemmistolle tietysti omansa.

Vaaleissa sitten aina kansa päättää kumman linjaa lähdetään ajamaan.

Toimituksen poiminnat