*

Josefiina Kauppila Koti, vapaus & isänmaa

Suomi ei kaipaa kenenkään tekopyhyyttä

”Virhe oli minun, sori siitä.”

Mitä on luottamus? Valtiovarainministeri Alexander Stubb pyysi anteeksi hänen antamaa virheellistä tietoaan. Hän myönsi ja pyysi anteeksi, mutta monella meni luottamus. Kuitenkaan Stubb ei ole ainoa, jonka tulisi pyytää anteeksi.

 

Viimeaikoina olemme saaneet lukea monista kantasuomalaisten tekemistä väkivaltaisuuksista. Esimerkiksi vastaanottokeskuksiin on hyökätty ja anarkistit (tmv) ovat riehuneet itsenäisyyspäivänä. Vastaanottokeskuksiin hyökänneet haluavat puolustaa maatamme väkivaltaisuuksilta ja anarkistit puolestaan puolustaa maatamme heidän kynsiltään. Mistä moinen tekopyhyys kumpuaa?

 

Mikä on saanut suomalaisten turvautumaan tekopyhyyteen ja väkivaltaan? Onko demokratia meille liiankin itsestäänselvä asia? Suomi on yksi demokratian mallimaa. Suomi on Euroopan ensimmäinen maa, jossa myös naiset ovat saaneet äänioikeuden. Suomi on ollut demokratia kokonaiset 98 vuotta – koko itsenäisen historiansa ajan, vaikka aluksi Suomi vielä hakikin asemaansa. Viimeksi kun Suomessa menetettiin luottamus, seuraukset olivat tuhoisat. En halua uskoa, että vuoden 1918 tapahtumia tulee toistaa jotta voisimme oppia enemmän itsestämme. Tuntuu myös hyvältä muistuttaa, että meillä myös päättäjät valitsee kansa – demokraattisesti.

 

98 vuotta ja pieni kansa on noussut monessa asiassa maailman kärkeen. Me olemme nousseet yhtenä kansana, yhtenä Suomena. Suomalainen muistaa maastansa korkean määrän itsemurhia, mutta unohtaa että itsemurhien dramaattinen vähentäminen on myös suomalainen menestystarina. Nautimme vapauksista ja oikeuksista, joista toisaalla maailmassa vain toisinaan kyetään haaveilemaan. Suomalainen, sinä olet vastuussa elämästäsi ja tulevaisuudestasi, sinulle on se vapaus suotu. Suomessa suomalainen päättää, mutta ei väkivallalla.

 

Lopettakaa pahaan vastaaminen pahalla. Lopettakaa väkivallan vastustaminen väkivallalla. Luottakaamme demokratiaan. Luottakaamme Suomeen ja suomalaiseen.

 

Taisteltavaa on vielä, mutta väkivalta ei ole ratkaisu. Tämä menestystarina on rakennettu luottamuksella, tasa-arvolla ja yhtäläisillä mahdollisuuksilla hyvään elämään, ei alistamisella, väkivallalla ja demokratiaa uhkaamalla.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Viisasti kirjoitettu, kiitos Janina!

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

"Suomessa suomalainen päättää"..
- Ihmisten herääminen ja mielipiteen ilmaisut täällä keskustelupalstoilla osoittavat minun mielestäni syvää huolta siitä, että demokratia ei toimi Suomessa. Huoli on hyvin ymmärrettävää. Huoli kohdistuu erityisesti Suomen huonoon taloustilanteeseen, hallitsemattomaan maahanmuuttoon ja virkamiesten tekemiin päätöksiin.
- Demokratiaa en ole havainnut kenenkään vastustavan vaan juuri päinvastoin. Suomen kansalaisia pitäisi kuunnella. Nykyiset tutut perustelut globaalitalous pakottaa tekemään sitä ja tätä, EU pakottaa tekemään sitä ja tätä, kansainväliset sopimukset pakottavat tekemään sitä ja tätä, vapaakauppasopimus pakottaa tekemään sitä ja tätä...
- Eduskunnassa kansanedustaja on sanonut ääneen, että Suomen perustuslaki haittaa demokratian toteutumista!
- Huoli on aiheellinen, demokratiaa on vaikea tunnistaa Suomessa. Jos virkamiehet toteuttavat muualla tehtyjä päätöksiä - se ei ole demokratiaa. Se on paluuta keski-ajalle, jolloin Suomi oli vain alustamaa ja täällä kerätyt verovarat kuljetettiin muualle valloittajamaan herrojen päätöksien mukaan.
- Todellakin nyt on aika herätä miettimään ja toimiaan ennen kuin meiltä menee mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihimme demokraattisesti.

Käyttäjän JosefiinaKauppila kuva
Josefiina Kauppila

Lainatakseni itseäni: "Taisteltavaa on vielä, mutta väkivalta ei ole ratkaisu. "

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Eero, en muista koskaan aiempien hallitusten aikana oppositiosta käsin nostetun epäilyjä perustuslain toteutumiseen jokaisen käsiteltävän asian kohdalla. Enkö vain ole kiinnittänyt tuohon huomiota, mutta tällaisen käsityksen olen saanut että nyt siihen aina perustellaan EI-käy puheenvuorot oppositiosta ja varsinkin vasemmistopuolueista.

Tottahan eduskunnan toiminta häiriytyy kun jatkuvalla syötöllä epäillään ettei hallituksen esitykset mene kuten aiemminkin perustuslakivaliokunnan käsittelyn kautta. Toki on huomioitava minkä puolueen johdossa on nykyisin tuo valiokunta. Saattaahan sillä olla oma vaikutuksensa vai onko?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Nythän näin on käymässä pakkolakien kohdalla. Eduskunnan arvovaltaa se tietenkin syö, kun kiistasta tulee valtiosääntöoikeuden professorien välinen. Pitäisi kansanedustajien itsekin tajuta, ettei julkisen vallan asiana ole työsuhteiden ehdoista sopiminen yksityisellä sektorilla.

Käyttäjän luomu65 kuva
Eero Mattila

Niin, mistä lähdetään?
- Mielestäni on todella outoa, että Perustuslaki nähdään jonkinlaisena haittana ja esteenä.
- Pakko ottaa esille Suomen liittäminen Euroopan Unioniin ja Suomen markasta luopuminen - silloin alkoi Suomen perustuslain nakertaminen ja valtava demokratiavaje. Siitä saakka on myös kaiken aikaa kasvanut epäusko viranomaisten ja poliitikkojen päätöksiin. Silloin murskattiin suomalaisten usko Suomeen suvereenina valtiona.

- Nämä uudet soteratkaisut ja kuntauudistukset onkin sitten oma lukunsa. Kataisen kuntauudistus oli Suomen perustuslain ja demokratian vastainen. Siinä päätösvalta olisi siirretty pieniltä kunnilta suurille. Pienten kuntien asukkailla ei olisi enää sanan sijaa omiin asioihinsa vain maksajan velvollisuudet palveluihin, jotka ovat jopa satojen kilometrin päässä.

->> Tällainen päätöksenteko on tyypillistä Brysselissä. Niin kauan kun Suomi ei ole EUn liittovaltio, meillä on oma perustuslaki. Kataisella oli selkeästi tällainen toimeenpanohallituksen rooli. Hän runnoi läpi päätöksiä, jotka oli tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Kreikan kriisipaketit, Vakuusrahastot ja Venäjän pakotteet - kaikki selkeästi Suomen kansallisen edun vastaisia.

->> Nyt alkaa kipupisteitä tulla esiin jo monessa kohtaa. Saavatko/osaavatko suomalaiset tehdä päätöksiä työaikalaista, maahanmuutosta, sotilaallisesta yhteistyöstä itsenäisesti vai toteutetaanko me vain muiden tekemiä päätöksiä, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin kuin Suomessa säädettyihin lakeihin?

- Järkevä ihminen ymmärtää, että EUn liittovaltiokehitys on selkeästi demokratian vastaista kehitystä, mutta silti mm. SDP ja Kokoomus liputtavat sen puolesta. Miksi?

- Itse näkisin Suomen Perustuslain nimenomaan suomalaisten perusoikeuksien turvaajana, mutta siihen sitä käytetään äärimmäisen harvoin. Perustuslain 19 § mukaan "Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella."
->> kaiken aikaa KELA antaa perustuslain vastaisia päätöksiä Suomen kansalaisille. Toisaalta Suomen perustuslain suomaa turvaa venytetään koskemaan maahanmuuttajia, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

Suomen Perustuslaki koskee vain Suomen kansalaisia:
- Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
- Jokaisen omaisuus on turvattu.
- Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen
- Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
- Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla

Ilmeisesti suomalaisten virkamiesten ja poliitikkojen osaaminen on aika heikkoa, koska Perustuslain merkitystä väännellään ja käännellään kaiken aikaa.
- Mielestäni on outoa, että eduskuntaan tuodaan ainuttakaan lakiehdotusta joka on jo lähtökohtaisesti perustuslain vastainen eli laiton. Kunnioitus Eduskuntaa kohtaan rapisee kovaa vauhtia, eikä se laittomuuksilla ja epämääräisillä laintulkinnoilla ainakaan parane.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #6

Mitä tulee tuohon perustuslakiin ja sen koskemiseen vain Suomen kansalaisia, niin kyllä perustuslaissa on myös lain kohtia joissa on määräykset maassa asuvia kohtaan. On myös lain kohtia joissa ei selvästi sanota kuinka laajassa mielessä lakia on tulkittava maassa asuviin. Näin esim. § 19 Oikeus sosiaaliturvaan.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Onko perustuslakia tulkittava maassa asuvan kannalta katsottuna siten että se koskee pääosin niitä jotka ovat oikeutettuja äänioikeutteuina valitsemaan eduskunnan ja edelleen hallituksen eduskunnan edustajista? Ja vain niiltä osin laajemmin kuin perustuslaissa on määritelty?

"Perustuslaissa turvataan Suomessa asuvien perusoikeudet, ja se sisältää säännökset valtion hallinnosta. Perustuslaki on nimensä mukaisesti lakien, hallinnon ja yhteiskunnallisen toiminnan perusta Suomessa. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa." http://oikeusministerio.fi/ss/index/perustuslaki.html

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"En halua uskoa, että vuoden 1918 tapahtumia tulee toistaa jotta voisimme oppia enemmän itsestämme. Tuntuu myös hyvältä muistuttaa, että meillä myös päättäjät valitsee kansa – demokraattisesti."

Niin 1940 luvun loppupuolella vielä meillä oli poliittisia vankeja, joille jaettiin kuolemantuomioita, "isänmaan petturruudesta" jotka oli kommunistisien propagandan levittäminen.. Jotku kirjoitti ja jakoi lehtissiä niin se oli "demokraattisessa" suomessa petturuutta.

Vasta sotienjäälkeen alkoi Suomessa demokratia kehittyä pikkuhiljaa, joten voidaankin kysyä kuinka kauan ollaan oltu ns. demokraattisia, vai ollaanko vieläkään??

1930 luvulla Suomen eduskunnassa oli yli 22 kansanedustajaa, demokraattisilla vaaleilla valittua, Kuitenkin silloiset oikeistopuoluueett saivatat aikaan lain, jolla että heidön puolueensa julistettiin laittomaksi, isänmaan vastaiseksi ja kaikki kansanedustajat vangittiin poliittisena vankeina isänmaan pettureina.

Tämä ei ole poliittinen kannanotto, vaan muistutus Suomen historiasta ja sen Demokratiasta.. Ihan koulu historiaa...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Viime itsenäisyyspäivänä järjestetgiin anarkistien "mellakoinnin" ohella järjestettiin mm rasistinvastainen mielenosoitus, yliopistoleikkausten vastainen mielen osoitus sekä Saamelaisten metsänhoitolain uudistuksen vastainen mielen osoitus tosin valtamedia Stubbia mukailen päätteli kaikkien osoittaneen mieltä vain riehumisen vuoksi. No olihan eilisten iltapäivälehtien otsikoissa että Nykäsen matti aiheutti vissyn vaikutuksesta vaimolleen jalkavamman vaikka netissä kerrottiinkin että Piia Nykänen oli telonut linnan juhlissa varpaansa minkä takka Matti omi tätä hellinyt.

1918 oli ikävä tapaus kun Suomi jakautui kahtia porvarillisiin valkoisiin ja työväen punaisiin, tosin sisällissota taisi päättyä siihen että valkoiset voittivat ja moni punainen menetti puolen takia henkensä. Sen toistumista ei haluta, täällä osataan olla järkeviä ja välttää yhteenotot neuvottelemalla sekä säilyttämällä luottamus ja yhteisöllisyys (ja niin olisi jatkossakin hyvä). Vaan eipä sisällissota eronnut kovinkaan nuijasodasta tai Jäämien ja Karjalaisten sodasta. Sisällissota olikuin Kalervon ja Untamon sota Kalevalasta. Onneksi se sota loppui 97 vuotta sitten. Senjälkeen onkin rakennettu tasa-arvoa ja hyvinvointia aina 2000-luvulle asti, jolloin 90-luvun lamasta tuo edistys on ollut niin ja näin eikä suuntaakaan ole löydetty, on jopa ehdotettu että rakennettua pitäisi purkaa jopa kokonaan romuttaa ja antaa vapaata kädet markkinavalloille.

Suomi ei ole Euroopan ensimmäinen valtio jossa naisilla on äänioikeus. Ensimmäinen oli Itämeren-Suomalaisten, varjaagien ja Slaavien perustam Novgorodin tasavalta 862-1478 jossa naisilla oli muutenkin muita aikansa Euroopanmaita tasa-arvoisemmat oltavat. Tieto kuitenkin perustuu hyvin puutteelisiin ja viitteellisiin lähteisiin sillä tarinan mukaan Novgorodin tuohi- ja kronikka-arkisto hävitettiin sodissa Moskovaa vastaan. Samalla hävisi paljon tietoa pohjoisen Euroopan oloista ja historiassa aivan kuin Sigtunan ja Turun paloissa. Vaan kuinka paljon tietoa onkaan palanut kirjastoissa ja arkistoissa koko Euroopan historian aikana, merkittävimpänä mainittava Alexandrian kirjaston hidas ja vaiheittainen tuho (onneksi siktä jotain pelastui kiitos munkkien ja Arabien). Novgorod heikkeni kuitenkin sodissa Ruotsia, Liettuaa sekä Moskovaa vastaan ja lopulta joutui Moskovan vaikutusalueen piirin 1459 kunnes se valloitettiin kokonaan 1478 osaksi Moskovan-Venäjää mikä mm tunnettiin maaorjuudesta ja julmista vasalleista.

Toimituksen poiminnat